Alkuperäinen teksti: Anniina Raitila ja Alison London
In English: Let’s Meet: Anniina Raitila, Postdoctoral Researcher in Tumor Genomics!
Hei! Voitko esitellä itsesi?
Olen Anniina Raitila ja työskentelen tällä hetkellä Lauri Aaltosen Tuumorigenomiikkaryhmässä. Liityin ryhmään tutkijatohtoriksi syyskuussa 2023 ja tutkimukseni keskittyy kohdun leiomyoomiin.
Kertoisitko taustastasi?
Aloitin Tuumorigenomiikkaryhmässä harjoittelijana tammikuussa 2001 ja joulukuun 2009 väitökseni jälkeen olin lähes 6 vuotta vanhempainvapaalla. Työurani jatkui lääketieteellisen teknologian yrityksessä melkein 8 vuotta ennen paluuta yliopistolle. Olen opiskellut biotekniikkaa (insinööri & maisteri), genetiikkaa (tohtori) sekä aikuiskoulutuksen pedagogiikkaa.
Mitä tohtorintutkintoosi kuului?
Opiskelin pääosin genetiikkaa ja väitöskirjatyössäni tutkin aivolisäkeadenoomille altistavien geenien roolia. Nämä yleiset hyvänlaatuiset adenoomat muodostavat noin 15 % kaikista kallonsisäisistä kasvaimista. Tarkka ilmaantuvuuden arviointi on haastavaa, koska suuri osa adenoomista on pieniä ja oireettomia. Kliinisesti merkittäviä adenoomeja, jotka siis aiheuttavat oireita solumassan laajenemisesta ja/tai normaalisti tuotettujen hormonien liiallisesta erittymisestä, esiintyy noin yhdellä 1000 yksilöstä.
Useimmat aivolisäkeadenoomat ovat satunnaisia (eli heillä ei ole sukutaustaa), mutta pieni osa niistä on perinnöllisiä ja esiintyy familiaaristen oireyhtymien kuten tyypin 1 multippeli endokriininen neoplasian (MEN1 oireyhtymä) tai Carneyn kompleksin yhteydessä.
Hieman ennen väitöskirjatyöni aloittamista tunnistimme uuden familiaalisen oireyhtymän rajatusta ja homogeenisesta populaatiosta Pohjois-Suomesta. Tämä harvinainen sairaus johtuu AIP-geenin (aryl hydrocarbon receptor-interacting protein) mutaatioista, ja se kattaa 2–4 % kaikista aivolisäkeadenoomapotilaista. Näillä potilailla on yleensä kasvuhormonia erittävä kasvain.
Tohtorintutkinnon jälkeen menit töihin lääketieteellisen teknologian yritykseen, voitko kertoa roolistasi siellä ja millainen kokemuksesi oli? Millaisia asioita teit siellä?
Äitiysloman jälkeen sain työpaikan lääketieteellisen teknologian yrityksessä. Ensin toimin tutkimus- ja tuotekehityksessä (T&K) vanhempana tutkijana, jolloin kehitin yhdessä tiimin kanssa automatisoitua nukleiinihappoeristystä sekä qPCR-pohjaista menetelmää maha-suolikanavan infektioiden diagnosointiin. Sen jälkeen toimin teknisenä tuotepäällikkönä myynti- ja markkinointiosastolla (M&M), palasin pariksi vuodeksi T&K-työhön ja viimeiseksi työskentelin henkilöstöhallinnossa (HR) henkilöstön osaamisen sekä kehityksen asiantuntijana.
Ja nyt olet palannut takaisin tutkimuksen pariin ja työskentelet kohdun leiomyoomien (KL) parissa! Voitko selittää lyhyesti, mitä KL:t ovat? Miksi niiden tutkiminen on mielestäsi tärkeää, ja mitä erityisesti työskentelet osana tutkimusta?
KL:t ovat kohdun seinämän hyvänlaatuisia kasvaimia, joita esiintyy joka neljännellä naisella ennen vaihdevuosia ja jopa 80 % premenopausaalisista naisista. Näitä kasvaimia on tärkeää tutkia, koska osa niistä (15-30 %) aiheuttaa oireita, kuten liiallista verenvuotoa, kipua, raskauden komplikaatioita ja hedelmättömyyttä. Oireiden vakavuus riippuu kasvainten lukumäärästä, koosta ja/tai sijainnista.
Tutkimukseni tavoitteena on löytää ei-invasiivinen menetelmä KL-alaluokan määrittämiseen, joka voisi auttaa diagnoosin teossa ja mahdollistaisi siten alaluokkakohtaisen lääkehoidon. Sopivalla lääkityksellä voitaisiin vähentää oireita tai jopa poistaa ne kokonaan, jolloin vältyttäisiin leikkaushoidolta. Tällä hetkellä saatavilla oleva hoitomuoto on siis invasiivista, ja KL:t ovat johtava syy kohdunpoistoon.
Mikä on nykyinen diagnoosimenetelmä?
Tällä hetkellä diagnoosi tehdään kuvantamisella ja hoito määräytyy monitieteisen arvioinnin sekä potilaan mieltymysten perusteella. Esimerkiksi jos potilaalla ei ole oireita eikä toiveissa ole tulla raskaaksi tai hän on postmenopausaalinen, hoitoa ei välttämättä tarvita. Jos taas toiveissa on tulla raskaaksi, tehdään osittainen leikkaushoito (esim. myomektomia). Jos potilaalla on oireita, eikä toiveissa ole tulla raskaaksi (tai hän on postmenopausaalinen), tehdään kirurginen hoito eli kohtu poistetaan.
Sinulla on kokemusta erityyppisten kasvainten parissa työskentelystä, maha-suolikanavan ja hengitystieinfektioiden diagnostiikasta sekä kokemusta yritysympäristöstä ja tutkimuksesta!
Jotkut ovat tällä hetkellä uransa risteyskohdassa ja ehkä miettivät yksityisen sektorin sekä akateemisen uran välillä. Mitä ovat kokemuksesi perusteella kummankin uravalinnan parhaat puolet ja niiden haasteet?
Yksityisellä sektorilla rahoitus ei ollut ongelma, koska usein pääsi tekemään kokeita murehtimatta liian tiukasta budjetista. Kuitenkin oli aikataulupainetta saada tuote markkinoille oikealla ajoituksella ja siksi toisinaan ei ollut mahdollista tehdä perusteellista esityötä kuten lukea julkaisuja.
Lääketieteellisen laitteen kehittämisessä noudatettiin IVD/IVDR-asetuksia eli siihen kuului mm. suunnitelmien laatiminen, suunnitelman mukainen toteutus sekä raporttien laatiminen. Yksityisen sektorin tutkimustyö oli hyvin rahoitettua, mutta akatemiaan verrattuna säännellympää ja kiireisempää. Toisaalta, koska aikataulu oli olemassa, projektin valmistumisen vaarantuessa se lopetettiin esim. riittävän näytemateriaalin puutteen vuoksi.
Minun näkökulmastani urapolut voivat olla erilaisia akatemian ja yksityisen sektorin välillä. Näen akateemisen uran enimmäkseen portaina, joita voi halutessaan kiivetä. Yksityisellä sektorilla on kuitenkin tarjolla erilaisia tehtäviä, joissa persoonastasi ja kokemuksestasi on eniten hyötyä. Siksi urapolut yksityisellä sektorilla voivat olla vertikaalisia, mutta myös horisontaalisia esim. itselläni on kokemusta T&K-, M&M- sekä HR-osastoilta!
Mielestäni niin akatemiassa kuin yksityisellä sektorilla korkeakoulututkintoa arvostetaan, mutta on hyvä muistaa, että työkokemus on yhtä tärkeä! Työnhakijan tulisi siis osata myydä oma asiantuntemus eli jos mietitte seuraavaa askelta työelämässä: mahdollisuuksia on monia, kunhan olet avoin erilaisille vaihtoehdoille!
Kiinnostaako syöpätutkimus? Haluatko kuulla lisää Kasvaingenetiikan tutkimuksen huippuyksiköstä?
Seuraa blogia, löydät meidät myös Instagramista @tumorgenetics ja Twitter/X:stä @CoEinTG
Tumor Genetics Blog 