Tumor Genetics Blog

Alkuperäinen teksti (original text): Sanna Heikkinen
Suomennos: Aurora Taira & Tiia Pelkonen

Paksu- ja peräsuolisyöpätapausten määrä Suomessa jatkaa kasvuaan kaikissa ikäryhmissä. Suomen Syöpärekisterin viimeaikaisen tutkimuksen mukaan kasvava trendi näkyy kaikissa koulutusluokissa. Koulutusluokkien väliset erot ovat kuitenkin kaventuneet viimeisten vuosikymmenten aikana, mitä voidaan pitää hienona saavutuksena tavoitteessa kohti terveydellistä tasa-arvoa. Valitettavasti saavutetun ”tasa-arvon” tarkempi tarkastelu paljastaa jotain, mitä emme olisi toivoneet näkevämme – suolistosyöpä on yleistynyt eniten kaikkein vähiten koulutetussa väestöryhmässä, jossa suolistosyöpien ilmaantuvuus on ennen ollut alhaisinta. Korkeammin koulutetuissa väestöryhmissä kasvu on ollut hillitympää. Nämä muutokset ovat johtaneet pienentyneisiin eroihin eri ryhmien välillä.

Elämäntapamuutokset syöpätapausten kasvun taustalla

Tämä ei ole yllättävää, sillä elämäntapoihin liittyvillä tekijöillä tiedetään olevan merkittävä vaikutus suolistosyöpien syntyyn, ja elämäntapojen osalta suomalainen yhteiskunta on muuttunut yhtenäisemmäksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alkoholin kulutus on kasvanut eniten alemmin koulutetuissa väestöryhmissä. Tämä on tuonut heidät alkoholin kulutuksen osalta lähemmäksi korkeammin koulutettua väestöryhmää, joka kulutti eniten alkoholia 1980-luvulla. Kulutus on nyt yhtä suurta kaikissa koulutusluokissa. Punaisen lihan kuluttajahinnat ovat laskeneet, minkä vuoksi se on nykyään helpommin kaikkien saatavilla. Luonnonvarakeskuksen mukaan punaisen lihan kokonaiskulutus on kasvanut Suomessa; vuonna 1976 keskimääräinen vuosittainen kulutus henkilöä kohden oli 60.5 kg, kun vuonna 2014 vastaava luku oli jo 80 kg. Tupakointi on laskenut kaikissa koulutusluokissa, mutta on edelleen yleisintä vähemmän koulutettujen joukossa. Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että jotkut haitalliset, suolistosyöpäriskiä lisäävät elämäntavat ovat nyt jakautuneet tasaisemmin eri koulutusluokkien välillä kuin aiemmin.

Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta riskiä voi pienentää

Olimme toivoneet, että kaventuneet erot suolistosyöpätapausten ilmaantuvuudessa olisivat johtuneet tapausten vähenemisestä korkeammin koulutetuissa ryhmissä esimerkiksi heidän pienentyneen alkoholin- tai lihan kulutuksen seurauksena. Tietenkin oikeassa elämässä ja tilastojen ulkopuolella on pikemminkin katsottava kokonaiskuvaa ja tähdättävä suolistosyövän riskin pienentämiseen kokonaisuudessaan. Meillä ei vielä ole keinoja päästä suolistosyövistä kokonaan eroon, koska on olemassa joukko tuntemattomia ympäristöön ja perimään liittyviä tekijöitä. Näihin emme täten voi vaikuttaa. Kuitenkin erinomainen tavoite olisi fyysisesti aktiivisempi väestö, joka söisi terveellisemmin ja siten alentaisi omaa syöpäriskiään mahdollisimman paljon. Vaikka epidemiologisesti kiinnostava koulutusryhmien välinen eroavaisuus onkin kaventunut uusien syöpätapausten kasvun kustannuksella alemmin koulutettujen ryhmässä, voimme myös käyttää tietoa hyväksi jatkossa.

Samat ohjeet koko kansalle – enemmän liikettä, vähemmän lihaa ja alkoholia

Tiedämme nyt paremmin, että suolistosyövän ehkäisyssä tulisi keskittyä tiettyihin, hyvin tunnettuihin elämäntapoihin liittyviin tekijöihin, eikä näin ollen ole niinkään tarvetta eri ryhmille räätälöidyille ohjeille. Samat ohjeet sopivat meille kaikille; älä tupakoi, vähennä alkoholin ja punaisen lihan kulutusta, ole liikunnallinen ja pysy hoikkana. Tehtävä on paljon haastavampi esimerkiksi rintasyövän kohdalla, sillä meidän pitäisi kannustaa korkeasti koulutettuja naisia hankkimaan enemmän lapsia nuoremmalla iällä – joutuisimme paitsi kohdistamaan ohjeistuksen tarkasti määritetylle ryhmälle myös pyytämään asioita, joita emme varsinaisesti voi pyytää. Tässä mielessä valistus suolistosyövän ehkäisyn puolesta pitäisi olla helppoa.

Toki tiedämme itse kukin, etteivät asiat ole aina niin yksinkertaisia ja että elämä voi olla hektistä ja vaativaa. Yksilöillä on kuitenkin mahdollisuus tehdä parempia päivittäisiä valintoja, kuten seistä töissä enemmän istumisen sijaan tai valmistaa kasvisruokaa prosessoidun tai punaisen lihan sijaan. Meidän tehtävämme on tarjota tutkimukseen perustuvaa tietoa terveyteen mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä ja toivomme, että ihmiset tekisivät elämäntapapäätöksiään niihin perustuen.

Linkki alkuperäiseen julkaisuun “Trends of colorectal cancer incidence by education and socioeconomic status in Finland” Acta Oncologica –lehdessä.