Alkuperäinen teksti: Aurora Taira, Suomennos: Vilja Jokinen
Blog in English: On the way to understanding cancer- a pit stop in Heidelberg.
Kuinka monta väitöskirjatutkijaa tarvitaan ripustamaan posteri posteritaululle? Vastaus alussa esitettyyn kysymykseen korreloi voimakkaasti nastojen laadun kanssa, mutta tehtävä saattaa vaatia jopa kolme väitöskirjatutkijaa. Onneksi paikalla oli lähes 300 tutkijaa, joita olisimme tarvittaessa voineet konsultoida ongelman tiimoilta. Tässä blogikirjoituksessa kerromme matkastamme Heidelbergiin European Molecular Biology Laboratoryn (EMBL) järjestämään syöpägenomiikan konferenssiin 15.–17. marraskuuta 2023.
Kolme konferenssipäivää tarjosivat meille tilaisuuden kuulla asiantuntijoiden esityksiä kaikkialta maailmasta ja näkymän syöpägenomiikan huippututkimuksen ytimeen. Kuulimme muun muassa tuoreimpia uutisia syövän genomilääketieteestä, uusista teknologioista syöpägenomiikan alalla, syöpägenomien epävakaudesta sekä mutaatioiden syntymekanismeista eri syöpätyypeissä.
Mutta miksi matkustaa kauas kuullakseen näistä aiheista? Eikö olisi helpompaa vain käydä läpi hyviä julkaisusarjoja ja lukea mitä kaikkea alalla on käynnissä?
Tieteellisten kokousten yksi tärkeimmistä anneista on tutkijoiden mahdollisuus keskustella toistaiseksi julkaisemattomista tuloksista. Biolääketieteellisen tutkimuksen julkaiseminen on – erittäin hyvistä syistä! – tarkkaan säädelty prosessi; julkaisuvalmiin tutkimuksen laatua on tarkasteltu useassa vaiheessa ja se on myös käynyt läpi vertaisarvioinnin. Käynnissä olevia projekteja ja ideatasolla olevaa tutkimusta ei paineta Naturen takakanteen ja siksi konferenssit ovat tutkijoille yksi tärkeimmistä väylistä jakaa ajatuksia ja keskustella aikaisen vaiheen tutkimuksesta. Tutkimuskonferenssit eivät ole ainoastaan esityksiä esitysten perään vaan myös tilaisuus löytää yhteistyökumppaneita ja luoda yhteyksiä muihin tutkijoihin.
Mutta kuinka löytää 300 osallistujan joukosta tutkija, jolla saattaisi olla uusia ideoita projekteihisi? Kenen kanssa voisi olla hyödyllistä jakaa ideoita kun aikaa on käytössä rajoitetusti?
Syövän epigenetiikan parissa työskentelevä henkilö näyttää kahvitauolla aivan samalta kuin mutaatiosignatuurien parissa työskentelevä kollega, mutta tiedeyhteisö on keksinyt yksinkertaisen ratkaisun: posterit, tiedemaailman Tinder! Kahtena eri päivänä järjestettiin posterisessiot. Yhden posterisession aikana pysyttelimme omien postereidemme luona keskustelemassa kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Toisena päivänä oli meidän vuoromme käydä tutustumassa postereihin, jotka lämmittivät sydämiämme. Posterin suunnittelu on oma taiteenlajinsa. Visuaalista ilmettä täytyy harkita tarkasti. Postereiden suunnittelu tuotti tulosta, sillä kävimme hienoja ja mielenkiintoisia keskusteluja tutkijoiden kanssa joita emme olisi ehkäpä koskaan tavanneet ilman konferenssia. Miten herättää oikeiden ihmisten huomio sujuvasti? Millaisen ensivaikutelman posteri antaa tuntemattomalle?
Posterisessiot mahdollistavat ideoiden jakamisen käynnissä olevista projekteista tai hiljattain julkaistuista tutkimuksista. Meidän ryhmämme esitteli uusia projekteja FGFR1/2-mutaatioista kohdun myoomissa, nenä- ja nenän sivuonteloiden syövän mutaatiosignatuurianalyysistä, retrotransposonitapahtumista kasvainten kehityksessä, kohdun myoomien kromatiiniannotaatiosta, mikrosatelliitti-instabiilin paksusuolen syövän karakterisoinnista sekä BRAF-mutaatioista ja niiden yhteydestä metylaatioon ja aineenvaihduntaan paksusuolen syövässä. Kuva: Päivi Nummi
Posterisessiot mahdollistavat ideoiden jakamisen käynnissä olevista projekteista tai hiljattain julkaistuista tutkimuksista. Meidän ryhmämme esitteli uusia projekteja FGFR1/2-mutaatioista kohdun myoomissa, nenä- ja nenän sivuonteloiden syövän mutaatiosignatuurianalyysistä, retrotransposonitapahtumista kasvainten kehityksessä, kohdun myoomien kromatiiniannotaatiosta, mikrosatelliitti-instabiilin paksusuolen syövän karakterisoinnista sekä BRAF-mutaatioista ja niiden yhteydestä metylaatioon ja aineenvaihduntaan paksusuolen syövässä.
EMBL:n syöpägenomiikan konferenssi antoi meille erinomaisen katsauksen alan kuumimpien aiheiden tutkimukseen. Kuulimme hienoja puheita esimerkiksi uudesta diagnostisesta cytosponge-menetelmästä ruokatorven syövän tunnistamiseen, harvinaisesta melanooman alatyypistä akraalisesta melanoomasta, jota tutkitaan aktiivisesti Latinalaisessa Amerikassa sekä päivitystä genomisesta epävakaudesta CTCF/kohesiini-sitoutumiskohdissa. Viimeisimpänä mainittu on mielenkiintoista jatkumoa tutkimukselle, jonka meidän tutkimusryhmämme julkaisi vuonna 2015.
Kolmen intensiivisen konferenssipäivän jälkeen meillä oli vähän ylimääräistä aikaa kierrellä Heidelbergin vanhassa kaupungissa ja nauttia perinteisiä omenastruudeleita. Sillä, joka päätti rakentaa EMBL:n päämajan Heidelbergiin oli selvästi silmää kauniille vanhoille rakennuksille sekä luonnolle.
Tiede, kuten elämä yleensäkin, tarjoaa usein vaihtoehtoja. Erityisesti tieteessä pitäisi aina perustella valinnat käyttäen parasta saatavilla olevaa tietoa ja harkiten tarkasti, millaisia seurauksia päätöksillä saattaa olla. Näitä periaatteita olisi kannattanut noudattaa myös valintaprosessissa, jossa päätimme, millä bussilla matkustamme takaisin Frankfurtin lentokentälle. Ajeleminen (kirjaimellisesti) ympäri Heidelbergiä synkässä ja myrskyisessä illassa ei olisi ollut lainkaan yhtä hauskaa ilman kollegoiden seuraa, jotka jakoivat saman hämmennyksen hukassa olemisesta jossain päin Saksaa. Lopulta kuitenkin selviydyimme lentokentälle ajallaan, ja matkamuistoina toimme uusia ideoita, suklaata ja glühweinia.
Tumor Genetics Blog 
One thought on “Päämääränä parempi ymmärrys syövästä — välipysäkki Heidelbergissä”
Comments are closed.